Enemmän Wikipediaa, vähemmän otsikkotulvaa

Pitäisikö viestinten tuottaa wikipediamaisia kokonaisuuksia sen sijasta, että tuottaisivat pala palalta otsikkotulvaa käynnissä olevasta uutisprosessista?

Näin visioi ainakin Googlen uutispalveluista vastaava johtaja Richard Gingras MIT:n Civic Media Centerin sivulla (kiinnostava haastattelu, jossa on monta muutakin hyvää pointtia).
Wikipedian artikkeli taannoisesta pernaruttokohusta on ymmärrettävämpi kuin Washington Postin aiheesta kirjoittamat jutut, vaikka Washington Postin yksittäiset jutut olivat erinomaisia, Gingras huomauttaa.

Ote jutusta:

The Post publishes a stream of new articles with new URLs and sends the olds ones to die in the archives becauase they’re still producing content for the daily newspaper content model. The Wikipedia page is constantly changing and remaining updated, probably to this day, with a persistent URL where people can find it.

Samaan viittasi tällä viikolla paljon huomiota saaneessa blogikirjoituksessaan ohjelmoija Stijn Debrouwere. Debrouweren mielestä perinteiset uutissaitit häviävät pala kerrallaan erilaisille verkon pikkupalveluille (Amazonin suosittelut korvaavat elokuvakritiikit ja niin edelleen). Yksi syy nimenomaan uutisten korvautumiseen on Debrouweren mielestä “naurettavan” vähäinen verkkouutisten kontekstointi – koko uutiskenttä on tavallaan sirpaleina yhden sivuston sisälläkin.

Ajatuksessa on myös paljon samaa kuin professori Jay Rosenin vuonna 2010 esittelemässä explainerin käsitteessä. Rosenin explainereiden idea olisi koota monimutkainen ilmiö yhdeksi artikkeliksi, jossa se selitetään mahdollisimman yksinkertaisesti. Tällaisia juttuja on paljon painetuissa lehdissä, mutta vähemmän verkossa.

Miltä tällainen tietopankkisivusto sitten voisi näyttää?
Luultavasti uutisotsikot säilyisivät nykyisellään, mutta ne liittyisivät suoremmin yhteen, elävästi päivittyvään artikkeliin, joka kertoisi koko uutistapahtuman taustan.
Wikipedian päivittäjät hoitavat tämän nykyisin varsinkin suurissa uutistapahtumissa hyvin, mistä erinomainen esimerkki on erittäin tasokas englanninkielisen Wikipedian Norjan terrorihyökkäyksistä kertova sivu. Vähänkään pienemmissä tapahtumissa kokonaisuutta sen sijaan on vaikea hahmottaa. Esimerkiksi Suomen valtavasta kuntauudistuksesta parhaita yleisesityksiä verkossa taitaa olla tämä valtiovarainministeriön sivu. Suomenkielisen Wikipediankin artikkeli samasta aiheesta on – jos kritiikki sallitaan – hivenen kryptinen.

Gingras vie ajatuksen vielä vähän pidemmälle: Eikö tällaisen koontisivun pitäisi päivittyä ensin ja varsinaisen uutisen seurata tätä päivitystä? Päivitys pääsivuun olisi myös uutiskriteeri, ja kontekstoisi uutista kiehtovalla tavalla. Olisi kiinnostavaa nähdä esimerkiksi sivusto, jolla näkisi, mikä tuore uutinen linkittyy mihinkin muutokseen kokonaisuudessa.

Gingrasin argumentti on sinällään kaunis, mutta ainakin systeeminäkökulmasta osin ongelmallinen. Olisiko uutissivustojen todella järkevää kilpailla Wikipedian kanssa koosteiden tekemisessä (kisa, jota on vaikea voittaa) vai pikemminkin yrittää löytää tapoja täydentää uutistensa ympärille syntyvää kokonaisuutta muuallakin kuin omalla sivustollaan?

Lukijan näkökulmasta verkkouutisiin kuitenkin kaipaa nimenomaan kontekstia: Mitä tämä tarkoittaa? Mikä tämä Talvivaaran kaivos on? Miten asiat ovat voineet kärjistyä tähän pisteeseen? Milloin tämä eurohässäkkä edes alkoi?

Gingras on oikeassa ainakin siinä, että nyt viestimet eivät aina muista vastata juuri näihin kysymyksiin. Kun jokaiseen kohdistuva otsikkotulva on valtava, kontekstin ja selittämisen arvo kohoaa.

This article was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink. Follow comments with the RSS feed for this post.Post a Comment or leave a trackback: Trackback URL.
-->

Keskustele Facebook-tunnuksellasi (kommentit julkisia)

Post a Comment

Your email is kept private.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>