Datajournalismia 1800-luvulta

Olen menossa luennoimaan datajournalismista Tampereen yliopistolle. Tämän vuoksi olen joutunut pohtimaan koko liikkeen syvintä olemusta. Onko datajournalismi jotakin aivan uutta, millainen sen historiallinen tausta on ja mikä on sen journalistinen ydin?

Datan käyttö journalismissa ei ainakaan ole uutta. Alla on kenties kuuluisin esimerkki informaation visualisoinnista, ranskalaisinsinööri Charles Minardin vuonna 1869 julkaisema kartta Napoleonin armeijan kohtalosta Venäjällä vuosina 1812-1813 (ks. Wikipedia).

Carte figurative des pertes successives en hommes de l'Armée Française dans la campagne de Russie 1812-1813

Kuvio kokoaa kartalle tietoa Napoleonin armeijan vahvuuksista hyökkäyksen eri vaiheissa, lämpötiloista ja liikkeen suunnista. Se on datajournalismin ja visualisoinnin mestarinäyte, josta voisi nettiaikanakin olla ylpeä. Minardin taidonnäytettä voi verrata esimerkiksi tähän Guardianin esitykseen tapahtumista ja tappioista Afganistanin sodassa. Historiallista jatkuvuutta korostaa myös Guardianilta vastikään ilmestynyt datajournalismia ruotiva kirja.

Minardin ja Guardianin sotatuotosten välillä on yli 140 vuotta. Mikä siis on muuttunut?

Minard joutui puurtamaan karttaansa yksin ja vaivalloisesti. Hän keräsi tiedot useista eri kirjoista ja raporteista, eivätkä kaikki tiedot olleet kovin tarkkoja. Guardian sen sijaan sai käyttöönsä Wikileaksilta valtavan tarkan tietokannan, jota kävivät läpi myös sadat nettiaktiivit. Piirroksen ja analyysin tekivät koneet, eikä niitä tarvinnut suunnitella vaivalloisesti käsin.

Sama pätee myös muissa aiheissa: Avoimen datan maailmassa tietoa on valtavasti ja sitä on helppo saada. Koneilla sen analysointi ja varsinkin muotoilu on muuttunut huomattavasti helpommaksi. Lisäksi tekijöitä on paljon, eikä toimituksilla tai tutkijoilla ole enää monopolia tietoon.

Sanayhdistelmässä datajournalismi muutokset ovatkin tapahtuneet ensimmäisessä osassa: Datan saatavuus ja käsittely ovat helpottaneet. Journalismi sen sijaan on pysynyt melko samana. Sen ytimessä on yhä kysymys: Miten Napoleonin armeijalle kävi Venäjällä? Missä brittisotilaat ovat taistelleet Afganistanissa? Millaiset alueet ovat olleet joukoille vaarallisimpia?

Prosessin näkee yliopistolle laatimastani datajournalismin syntyä kuvaavasta kalvosta. Kaikki muu on muuttunut paitsi kysymys. Se olisi yhtä hyvin voinut olla kuvion keskiössä.

Datajournalismi prosessina

This article was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink. Follow comments with the RSS feed for this post.Post a Comment or leave a trackback: Trackback URL.
-->

Keskustele Facebook-tunnuksellasi (kommentit julkisia)

Post a Comment

Your email is kept private.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>