The Timesin julkistama Iranissa vankina olevan Faye Turneyn toinen kirje on mitä henkilökohtaisin viesti, jollaisia kuka tahansa vankina oleva aviovaimo ja äiti kirjoittaisi kotiin heti kun vain tilaisuuden saa.

Kyllähän nyt kuka tahansa meistä ylistäisi vastaavassa tilanteessa kahden kappaleen verran Iranin kansan ystävällisyyttä ja vaatisi tämän jälkeen Britannian parlamenttia tutkimaan miksi oma vene oli missä oli ja siinä sivussa vielä pyytäisi joukkoja pois Irakista.

Kyllä siinä kotijoukot huokaisevat helpotuksesta!

I would like you to know of the treatment I have received whilst here. The Iranian people are kind, considerate, warm, compassionate and very hospitable. They have brought me no harm, but have looked after me well. I have been fed, clothed and well cared for.

Unfortunately during the course of our mission we entered into Iranian waters. Even through our wrongdoing, they have still treated us well and humanely, which I am and always will be eternally grateful.

…

IsnÂ’t it time for us to start withdrawing our forces from Iraq and let them determine their own future?

Iranissa taitaisi olla töitä hieman hienovaraisemmalle propagandistille: pitäisiköhän panna paperit vetämään?

Mr. Lordi Tomi Putaansuun mukaan EU:n symboli on ‘2000 jätkää harmaissa puvuissa’. International Herald Tribunen eilisessä numerossa 15 eri alojen näkyvää hahmoa kertoo mten he näkevät 50 vuotta täyttävän EU:n vaikutuksen itselleen, ja joukossa on itseoikeutetusti myös euroviisuvoittaja.

‘When Finland first joined the EU, I was excited. I thought I would wake up the next morning and Finland would transform overnight into a big European metropolis. But that didn’t happen. I still can’t get my favorite drink, Dr. Pepper, in Finland, when I can buy it in Sweden’, Mr Lordi kirjoittaa (blog. huom: ainakin Fredan Alepasta Pepperiä sai, ennenkuin Sedu pakotti sen sulkemaan).

Omalla tavallaan Putaansuu kyllä osuu EU:n kiusalliseen byrokraattiseen viestintäongelmaan:

‘The issues are so dully presented, and the EU is so bland — you say EU and all people see are 2,000 guys in gray suits. I am more interested in who wins a U.S. election than a European Parliament election’.

Kaiken kaikkiaan Putaansuu kuitenkin varmaankin onnistuu artikuloimaan aika hyvin keskimääräisen suomalaisen EU-mielipiteen: kahvikuppi maksaa kuusi kertaa enemmän kuin ennen, byrokraattisesta koneistosta ei saa mitään otetta ja hallinto jää etäiseksi.

Lordin rinnalla jutussa ovat muun muassa Jacques Delors (jonka nimi tuo ikuisesti mieleen kuvassa olevan Sunin legendaarisen lööpin) ja Skypen ja Joostin takana oleva ruotsalainen Niklas Zennström, joka yllättäen vaatii jutussa säännöstelyä ja veroja alas.

Iloitsen siitä, että tämä blogi on noussut stalinismin tulenkantajavaltion nimellä haettuna google.fi:ssä sijalle neljä ja google.com:issa sijalle 10. Nousu jatkukoon!

The Times kirjoittaa yleistyvästä designer-vauvojen tilailusta.

Jutussa on esillä kalifornialainen yritys, joka ostaa munasoluja ’sopivilta’ lahjoittajilta (kriteereinä mm. menestyksekkäät yliopisto-opinnot, pituus ja paino), istuttaa munasolut ‘työväenluokkaisiin,’ yhtiön palkkaamiin kantajiin ja luovuttaa valmiin vauvatuotteen onnellisille uusille vanhemmille.

Fertility Instituten kotisivulla on kattava lista lahjoittajista kätevästi lajiteltuna rotua, hiusten väriä ja harrastuksia (’modeling, tennis, math’) myöden.

Mutta miksi lopettaa täydellisen vauvan etsintä geenivalikointiin? Lapsihan kannattaa pumpata heti syntymän jälkeen täyteen sopivia steroideja ja Ritalinia, niin että pysyy keskittyminen lakitieteellisessä esikoulussa! Ja hei, kiinaa puhuva kätilö lisää heti Eton-todennäköisyyttä monella kymmenellä prosentilla!

Yhteiskuntatieteilijänä on jännittävää miettiä mistä näköjään lastentekoon asti ulottuva täydellisyyden tavoittelemisen ihanne alkaa. Moni syyttää mediaa, mutta se on minusta vähän kuin sanansaattajaa ampuisi.

Tuottaako aika eugenistisia ylilyöntejä, vai mahdollistaako teknologia vain jotakin, mikä aiemmin on pysynyt pelkästään kollektiivisena haaveena?

Berliinissä ja Saksassa vaahtoaa ehkä intohimoisin (ja, pakko myöntää, sympaattisin) eläinmediahuuma vähään aikaan. Berliinin eläintarhassa lopetusuhan alta emoa esittäneen hoitajan avulla pelastunut jääkarhu Knut näyttää olevan suurin piirtein jokaisen berliiniläislehden etusivulla (nyt jo kolmatta kuukautta), ja karhulle on jo tehty oma laulukin, joka tulee cd:llä ulos ensi viikolla.

Tämän lisäksi Knut on ehtinyt jo poseerata rock-kuvaajana tunnetulle Annie Leibovitzille ja ensi viikolla sen elämästä kuvataan Saksan televisioon useampiosainen dokumenttisarha (BBC).

Berliner Zeitung näyttää vetävän koko sivun kuvan päälle vielä karhun tarkan kuumelukeman seurannankin: kyllä Iranin ydinkriisi aina tämän uutispommin rinnalla kalpenee!

Berliner Morgenpost
Tagesspiel
Die Welt
Berliner Zeitung
BerlinOnline

Ja tietenkin Knut-biisi:
http://www.migusto.de/knut.html

Lainaus: ‘Im Zoo bin ich geboren, so mitten in Berlin. Ich hab’ schon viele Freunden hier, sogar nen Pinguin.’

Toisinaan on ihan OK kuulua 1,5 prosentin vähemmistöön:

HS: Sanoman toimittajakoulun 13. kurssin oppilaat valittu

(ja saada nimensä yllätyksekseen julki valtamediassa)

Ensimmäinen neljännes on sujunut suurimmaksi osaksi orgaanisen kasvun merkeissä; toisella kvartaalilla tavoitteena on oman henkisen pääoman kapitalisointi markkinoilla. Institutionaalisten sijoittajien merkitys seuraavilla neljänneksillä lienee vähäisempi.

Kasvu tulevalla kvartaalilla tulee olemaan todennäköisesti lähinnä horisontaalista, mutta myös laajentuminen tytäryhtiöiden kautta on mahdollista.

Tuleva neljännes lienee monella tavalla rikkain, mutta taakse jäävä kasvuperiodi nähdään jälkikäteen todennäköisesti kenties innovatiivisimpana ja räväkimpänä startup-vaiheena, jolloin villimmät käytännöt eivät vielä olleet peittyneet koon tuomien formaalien toimintamallien alle.

Seuraavalla kvartaalilla johdon ohjelmassa on pääomien kapitalisoinnin lisäksi kypsille markkinoille siirtymistä ennakoivien toimien aloittaminen ja mahdollisesti jatkuvuuden varmistaminen.

Joka tapauksessa siis: hyvää seuraavaa 25 vuotta, minä.

Tervetuloa, Allianssihallitus.

Saapa nähdä missä vaiheessa Suomen allianssihallitus saa opintotukea nostettua, ja missä määrin korotus menee tulorajoihin. Molemmat yhdessä maistuisivat tietysti parhaiten.

Yliopistopolitiikkaan tulee varmasti muutos: innovaatioyliopisto tulee, ja opintoseteleitä joka porstuassa kauppaavaa Kari Raiviota kuunnellaan entistä tarkemmin, opetusministerin salkku kun todennäköisesti menee Kokoomukselle. ETA-alueen ulkopuolella kannattaa panna paperit sisään nyt eikä myöhemmin, jos haluaa lompakkoaan suojella.

Apurahatutkjoiden ahdinko todennäköisesti jatkuu, vaikea nähdä että porvarihallitus lähtisi laajentamaan työttömyysetuuksia ryhmille, joiden työstä ei edes makseta työnantajamaksuja.

Lähinnä yliopistovastaisena profiloituneen SDP:n vaalitappio ei välttämättä opiskelijalle ole huono juttu, oli Eero Lehden eropolitiikasta sitten mitä mieltä tahansa: Kokoomuksen on vaikea lähteä hallitukseen joka tekisi punamullat ja jättäisi opintotuen edelleen kunnolla uudistamatta.

Melkoinen yllätys tämä tulos joka tapauksessa, oma ehdokas jäi näissäkin vaaleissa rannalle, muttei listansa viimeiseksi vaikka nuorimmasta päästä olikin. Helsingissä maistui lisäksi ällöttävän mediatyrkkykampanjan tehneen Lotta Backlundin vähäinen äänisaalis.

Positiivista on myös, että tutkijoiden äänen luulisi eduskunnassa kuitenkin kuuluvan, kun Outi Alanko-Kahiluoto meni kuin menikin Helsingistä läpi. Saa nähdä, lähtevätkö vihreät allianssiin mukaan vai eivät.

Yle uutisoi nuorten äitien, tuon normaalisti niin järkkymättömän ryhmän keskuudessa Greenpeacen vaalimainoksesta noussutta kohua ja laittaa vaalimainontaa tutkivan päivystävän dosentin ihmettelemään miksi

“mainoksia kritisoivat ihmiset tulkitsevat poliittisia ja yhteiskunnallisia mainoksia kirjaimellisesti. Närkästyneet katsojat unohtavat, että mainoksissa käytetään vertauskuvia.”

Juuri näin: olkaas nyt tyhmät kansalaiset hiljaa kun eliitti kertoo teille, miten tämä mainos pitää ymmärtää. Te nyt vaan olette liian tyhmiä ymmärtämään tätä meidän Fiksujen Tyyppien symboliikkaa.

Ehkä mainoksiin voisikin kiinnittää alalaitaan tickerinä rullaavan disclaimerin:

‘Tämän mainoksen metaforinen taso yrittää satiirisella tavalla yksinkertaistaa pääomaa hallitsevan porvarillisen luokan omaamaa taloudellista ylivaltaa ja sen alhaisen äänestysprosentin tilanteissa syntyvästä kasvusta johtuvaa tappiotilannetta luokkataistelun dialektiikassa eikä liity konkreettiseen elintarvikkeiden väärinkäyttöön. Ajattelukykysi ylittävissä tilanteissa ota yhteys lähimpään puoluetoimistoon’.

Joskus makkaraakin on parempi mainostaa vain näyttämällä makkara.

Kiina näyttää blokkaavan Helsingin Sanomien verkkosivun. Onhan siellä toki ihan englanninkielisiäkin uutisia. Aamulehteä voi sen sijaan lukea ihan rauhassa, mitä noita maakuntalehtiä blokkaamaan.