Euroopan t�gej�

Wim Wendersin puhe Euroopan oman kuvaston ja kuvan etsinnästä on hyvää uuden vuoden lukemista.

Ehkä se eurooppalainen identiteetti on jossakin hautumassa, tai sitten en vain tunnista Wendersin kuvaa Euroopasta kulttuurin ja arvojen kehtona Suomesta, vaikka haluaisin. Oma sijainti täällä varmasti vaikuttaa kuvaan, niinkuin Wenderskin sanoo: oikean Euroopan voi nähdä vain sen ulkopuolelta.

Yritin määritellä Eurooppaa, ja Suomea siinä välissä päässäni. Mahdotonta. Kornia. Ylettömiä yleistyksiä. Päätin mielikuvatägätä sitä sen sijaan: partamiesten marmoripatsaat, filosofia, psykoanalyysi, joet, aristokraatit, tavat, viini, festivaalit ja karnevaalit, yhteiskuntaluokat, ooppera, hyvinvointivaltio, luciano pavarotti, rauniot, muinaisuus, antiikki.

Lukijoiden aktivointi: mitä muita tägejä tähän mantereeseen voisi lyödä?

Joka tapauksessa minulla on vaikeuksia liittää näistä suurta osaa Suomeen, (jossain määrin vähäisten) ulkomaalaisten kanssa asiasta käymieni keskustelujen perusteella tämä ei ole helppoa monelle muullekaan.

Eurooppalainen identieetti konkretisoitui vuoden vaihtuessa, kun kohotettiin maljaa Bulgarian EU-jäsenyydelle. En keksinyt yhtään bulgarialaista ihmistä, jolle kilistää. Mietin tunnin, en keksinyt vieläkään. Nolostuin. Tänään tartuin googleen ja wikipediaan, ja löysin. Ainoa nimi jonka tunnistin, mutta toki suuri sellainen.