Oliver ja Tellervo Kochta-Kalleisen Birminghamin valituskuoro on hauskinta kamaa, mitä taidegallerioissa on vähän aikaan nähty. Sitä on myös hauska verrata Suomen versioon, joka äkkiseltään katsottuna sisältää huomattavasti enemmän erilaisia yhteiskunnallisia viittauksia kuin englantilaisten valituslitania.
Lienee makuasia tulkitseeko eron niin, että Suomessa käytännön asiat luistavat huomattavasti englantia paremmin vai onko syynä yhteiskunnallisten aiheiden korostuminen kotimaisessa keskustelussa – vaiko Helsingin kuoron valtavan paljon suurempi koko.
Hauskoja ovat, joka tapauksessa.
Ja Birmingham:
Keskustele Facebook-tunnuksellasi (kommentit julkisia)
9 Comments
http://www.finlandforthought.net/2006/08/26/helsinki-complaints-choir/#postcomment
-
“None of these kinds of performances in Finland are privately sponsored or financed. Almost all of the key players, – the composers, producers, organizers of the festivals, etc. are subsidized by the welfare state, in one form or another. All of them have an interest in keeping those subsidies coming. While the welfare state gives great breadth for freedom of expression, it also has an interest in propagating its own existence. To do this with a fairly well-educated public requires much subtler forms of coercion, incorporating philosophy, moral persuasion, appeals to national patriotism, and, in the end, by providing humor and entertainment in unexpected venues that would speak of the humanist concerns supposedly inherent in a state that would sponsor such things.”
Ah, sydämeni iloitsee kun ideologiateoriaa sovelletaan kerrankin johonkin muuhun kuin ainaiseen kapitalismikritiikkiin.
viihdytin itseäni gaimanin bloossa, vilkaisin tänne, ja nauratti. ilahduttava sattuma.
http://www.neilgaiman.com/journal/2006/11/suomeksi-song-of-disgruntlement.html
Mä oon tosta kyllä vähän toista mieltä tuosta teoksesta.
Kiitos Jussi! Tää pisti perjantain kunniaksi asiat taas oikeisiin mittasuhteisiin
“Mä oon tosta kyllä vähän toista mieltä tuosta teoksesta.”
Liittyykö tähän mielipiteeseen sen pauhun ekstensiivinen kuunteleminen?
Mä kiinnitin jo Arsissa huomiota siihen, että tuossa “Birgminghamin koulukunnassa” (heko heko) on paljon tasaisemmin miehiä ja naisia.
En tee kyllä mitään päätelmiä tästä
Siihen liittyy kyllä runsas annos kyseistä/kyseisiä teoksia. Myös se, ettei ne oikeasti sano mitään, että idea on stand up-tyyppinen ja varsinainen taide piilee ehkä siinä prosessissa ja toteutuksen hetkessä, mutta sekin on jo nähty. Tai jotain.
Lopuksi kuuluu sanoa, että TAI EN MÄ TIEDÄ. Sanon siis niin.
Tai en mä tiedä.
Hi! Very nice site! Thanks you very much! mD0CG3q9jdbYg