Alkuun: Barcelonalainen La Kinky Beat kiskaisi eilen Maailma kylässä -festivaalilla ehkä energisimmän koskaan näkemäni keikan. Kerrassaan valloittava yhtye liikkui kutkuttavan helposti voimariffeistä Manu Chao -salsaan. Pikaisen tsekkauksen perusteella levyllä yhtye ei ehkä toimi yhtä hyvin, mutta mahtavaa joka tapauksessa.
Toinen kutkuttava huomio liittyy tähän artikkeliin. American buddhist virittelee osuvaa keskustelua Freudin perinnöstä miehen 150-vuotisjuhlan tienoilla.
Polttopisteessä on Aaron Beckin nimiiin usein laitetun kognitiivisen terapian nousu haastamaan freudilaiset, perinteiset terapiat.
Kognitiivisen terapian houkuts on kieltämättä suuri: beckiläinen lähestyminen hylkää freudilaisen pitkän alitajunta-analyysin kahdentoista istunnon tekniikan hyväksi. Menneisyyden luotaamisen sijaan beckiläinen terapia keskittyy tämänhetkisten vahingollisten ajatuskulkujen tunnistamiseen ja muuttamiseen.
Parhaiten Beckin vastakkaisuutta Freudin mieliteorialle kuvannee seuraava lainaus: ‘Jos henkilö unessaan näkee itsensä surkeana häviäjänä se tarkoittaa todennäköisesti vain sitä, että henkilö näkee itsensä myös todellisuudessa surkeana häviäjänä.’ Kognitiivinen terapia hylkää siis käytännössä kokonaan freudilaisen ajatuksen unista piilotajunnan kuvaajina.
Kognitiivisen psykologian ajatus virallisista (dysfunctional) ajatuskuluista on kieltämättä kiinnostava, mutta en usko sen yksinomaiseen selitysvoimaan. Ehkä kognitiivinen terapia pitäisi nähdä freudilaisen historian aiheuttamien vikojen korjaajana? Tällöin tietysti törmätään mielenkiintoiseen kysymykseen siitä onko freudilaista varhaislapsuutta itse asiassa tarpeellista tutkia lainkaan, jos sen seuraukset voidaan hoitaa helposti kognitiivisen terapian keinoin?
Keskustele Facebook-tunnuksellasi (kommentit julkisia)
5 Comments
Kognitiivisista lahestymistavoistahan on tullut nykyisin aikapitkalte tieteellisen tutkimuksen valtavirtaa. Ortodoksinen psykoanalyysi on menettanyt laajasti asemiaan. Usein esitetty kasitys on, etta psykoanalyysi on kallista, hidasta eika valttamatta sen tehokkaampaa oireiden poistossa kuin esimerkiksi kognitiiviset lahestymistavat. Tietysti voi kysya, etta lisaako psykoanalyysi enemman ‘itsetuntemusta’ (mita se ikina onkaan) ja onko terapian tavoite ymmartaa paremmin itsea vai poistaa jotkin maaritellyt oireet?
Tiedostamattoman olemassaolo ym. analyyttisen suuntauksen tuomat kasitteet lienet ihan tunnustettuja myos kognitiivisessa lahestymistavassa, mutta fokus ei mitenkaan ole niissa tai menneessa, vaan vahvasti nykyisissa kayttaytymismalleissa eika niiden mahdollisissa alkusyissa.
Kognitiviisia lahestymistapoja on usein syytetty liian ‘rationaalisiksi’, koska ihminen ei toimi/kykene toimimaan aina siten miten on jarkevaa vaikka kuinka haluaisi. Eli siis tiedostattomat tunnepuolen jutut jaavat kai kriitikkojen mukaan liiallisesti sivuun. Itse uskoisin, etta eri ihmisille toimii eri jutut ja toisaalta tutkimus on aika vankasti osoittanut, etta terapiassa kahden ihmisen valinen vuorovaikutussuhde selittaa paljon enemman hyvia tuloksia kuin terapeutin edustama koulukunta.
Kaikkea kunniaa eika kannata antaa pelkastaan Beckille, toinen kognitiivisen terapian tunnustettu guru on Albert Ellis{http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jmikkone/post11.htm}.
Jep. Tuo itsetuntemuksen ja rationaalisen hallinnan vastakkainasettelu on todella mielenkiintoinen, en tunne kognitiivista terapiaa niin hyvin että lähtisin sen syvemmin luotaamaan.
Itseäni kiinnostaa lähinnä Freudin viettien käsittely kognitiivisesti: miten paljon esimerkiksi seksuaaliviettiä voidaan selittää tai ohjata rationaalisin perustein?
Vai perustuuko sekin pitkälti lopulta feromoneihin, kuten vähän aikaa sitten väitettiin:
http://www.psychologytoday.com/articles/pto-1718.html
Kelle mikäkin terapiamuoto sopii. On aika turhauttavaa yrittää selvittää ongelmia siltä pohjalta minä syntymä ne on liikkeellepannut. Jos perhosen siipien isku aiheuttaa hirmumyrskyn, kuinka myrskyisää onkaan synnytyksen aiheuttama trauma.
Tuohon alkuun liittyen: jos pidit La Kinky Beatista, suosittelen lämpimästi toista energistä espanjalaispoppoota, jos kohdalle elävinä sattuvat. Amparanoian taannoinen keikka Huvila-teltassa oli mitä mainioin!
“Itseäni kiinnostaa lähinnä Freudin viettien käsittely kognitiivisesti: miten paljon esimerkiksi seksuaaliviettiä voidaan selittää tai ohjata rationaalisin perustein?”
Tuota voi testata kotona. Koitappa psyykata itsesi rationaalisellla ohjauksella paraatikuntoon sillon kun olet fyysisesti kunnossa (terve, ei väsynyt), mutta ei vaan huvita.