Reko Lundanin Kutsumattomia vieraita Kansallisteatterissa lässähti hyvän ensimmäkisen puoliajan jälkeen käsittämättömäksi pannukakuksi. Tätähän tietysti arvostelutkin povasivat, mutta että ihan näin huono. Ei olisi uskonut.
Ensimmäinen puoliaika latasi hyviä aineksia kunnon turkkamaiselle riehumiselle mutta sitä ei koskaan tullut. Orastavan kritiikin sijaan tuli omituinen puskafarssia ja b-luokan rakkaustarinaa yhdistellyt toinen jakso, joka lässäytti koko näytelmän. Lopetus oli myös outo, kuin veitsellä leikattu.
Ehkä Lundanilta loppuivat kritiikin paukut kesken, terveydenhuollon pelastukseksi tarjottu ratkaisukin oli vasemmistolaiselta outo: hyväntekeväisyys.
Pisteet kuitenkin erinomaiselle ensimmäiselle puoliajalle ja musiikille, joka oli suurimmaksi osaksi oikein hyvää. Lisäpiste myös bändin tuomisesta kunnolla esiin.
Keskustele Facebook-tunnuksellasi (kommentit julkisia)
One Comment
Niinpä niin. Miinuspiste keski-ikäisille hajuvesitantoille myös.