Sen takia nimenomaan on hyödytöntä tutkia sitä mitä vaikka se neljäs tyyppi näkisi. Totta kai se ruma sana vaikuttaa siihen miten se käsitteellistetään, mutta sitä ei pidä ylikorostaa.

Kulttuurintutkimus unohtaa fysiologisen perustan liian usein ja olettaa havainnot samoiksi, vaikkeivat ne sitä ole.

Ihan samalla logiikalla kuin kirahviesimerkissä yksi näkee hesarin irak-kirjoittelussa veristä riistoa, toinen hyvää komediaa ja kolmas paskoja uutisjuttuja.

Mediatutkija näkee mitä näkee, mutta se näkemys on vain hänen omansa.

Miten selität muuten eri puolilla maapalloa eläneiden – vältän sitä rumaa sanaa (k*lttuuri) – toisistaan poikkeavat tavat hahmottaa esimerkiksi paperille piirrettyjä kirahveja? Mutta miksi yksi näkee siinä lauman kirahveja, toinen kaksi perspektiiviopin mukaisesti sutaistua pitkäkaulaa ja kolmas keltaista väriä, jossa on kivoja ruskeita palloja?

Onko määrällisen tutkimuksen mediaani kirahvien määrästä (1,333333…) sen todenmukaisempi (tai edes hyödyllisempi) kuin laadullisten tutkijoiden analyysi kirahvin merkityksestä (fallos)?

Määrällinen tutkimus pääsee siinä mielessä siihen paremmin käsiksi, että se voi laskea montako kirahvia horisontissa näkyy (tästä harvemmin syntyy erimielisyyttä, vaikka kyseessä sitten olisikin yhteinen harha) kun taas laadullinen tutkimus jäisi pohtimaan kirahvin kulttuurisia merkityksiä, väriä tms. ja näistä voidaan aina olla eri mieltä.

Mutta eikös tämä nyt ole hieman ristiriitaista vai meneekö multa vain jotain ohi? Juurihan pääset itse (rivien välissä) sanomasta, että on olemassa jokin todellinen maailma, jossa “oleminen on joka tapauksessa subjektiivinen kokemus.” Missä tämä subjektiivinen oleminen tapahtuu, jos ei sitten todellisessa maailmassa?

Siis: onko sellaista objektiivista, universaalia todellisuutta olemassa vai ei? Ja kun kerran ei, niin ei kai se määrällinenkään tutkimus siihen pääse käsiksi, jolloin lopulta kaikki on yhtä suurta mielipidekirjoitusta.

Itse näkisin, että hyvälle tuntuvia vaihtoehtoja on kaksi: a) on olemassa todellinen maailma, jonka kaikki kokevat eri tavalla, b) on olemassa vain subjektiivisia kokemuksia, ei todellista maailmaa, jolloin te kaikki muut olette harhaa

Useimpina aamuina uskon tuohon ekaan